maanantai 3. kesäkuuta 2013

Niksinurkka

Välillä lasten kanssa on hyvät neuvot kalliita ja niksit tarpeen. Meillä oli mennä äipällä sormisuuhun, kun tuossa keväämmällä neiti alkoi ei-toivotun itsenäiseksi ja päiväunilla ollessaan otti pois vaatteensa ja vaippansa. No pyykkiä pestessä ideoin selästä suljettavia haalareita, mutta laiskuuttani tein sitten tällaisia olalta kiinnitettäviä. Toimivat aikansa, mutta 2-vuotias on nopsasti kehittyvää sorttia ja nyt jo aukeavat nämäkin nepukat. Noh, ommellaan sitten seuraavaksi niitä selästä suljettavia, jos tilanne perkelöityy pahasti.

Niksi Pirkasta minulle tulee nykyään aina mieleen yksi vanha uneni, jossa leivoin pullaa. Teen aina korvapuusteja, jossa taikinan päälle ripotellaan kanelia ja sokeria. Unessa kaneli ja sokeri olivat kuitenkin loppu. itkin epätoivoisena, kunnes hoksasin, että sukkahousut passaavat tähän hyvin. Hiekan värisiä sukkahoukuja vaan väliin ja a vot! samalta näyttää. Unessa vieraiden ilmeen olivat metkoja, kun tämä kätevä emäntä tarjosi pullaa ;)

Tämän hupparin tekoon olisin kaivannut vinkkejä myös. Nyt meinaan tuli kökkö rumilus. Nöyränä jätän tähän jälkipolville muistiin, että paksusta joustofroteesta ei kannata tehdä tuollaista kaulusta. Ei laskeudu nätisti vaan törröttää vaan. Samoin alaresoria ei vaan voi (tai näemmä voi, mutta ei todellakaan kannata) korvata samaisella froteella. Ja ei heru sovituskuvia!

Nyt kun vauhtiin päästään niin tuupataan samaan postaukseen muutkin epäonniset jutut. 
Halusin tehdä tytön trikoopipoon trikoosta tupsun. Vasemmalla on versio nro 1. jonka tehtyäni kirosin, uhkasin lopettaa ompelemisen ja heittää saumurini toisen kerroksen ikkunasta (kyllä, imettävä nainen saattaa joskus ylireagoida pieniä vastoinkäymisiä kohdatessaan). Onneksi tein version nro 2. joka oli jo ihan ok. Tosin kiva on tupsu, mutta eipä tuo pipo ole juuri päähän päätynyt. Teen aina vääränkokoisia pipoja. Olenkin päättänyt tehdä lakkeja lähinnä esikoiselle. Jos tulee liian nafteja niin ei hätää, sillä kasvatamme talossamme jo seuraavaa käyttäjää. Sääli sitten sitä pienempää, jos neidin pää on joskus helteillä passeli tuohon Modan kaavalla tehtyyn sydänpipoon. Se on nimittäin ihqu ja magee ja ihan pränikkä, kun ei tuo tuittupää 2v laita sitä ylleen.

2 kommenttia:

Teri kirjoitti...

Voi ihanat kaks vee taaperot! <3 Meilläkin on yks sellainen, vaik uhma ei vielä kovin paha..teini-ikää odotellessa. Muuten, pikku-uhmis ja itkeskelevä vauva on välillä aika veikeä yhdistelmä. :)

Anonyymi kirjoitti...

Miten lohduttavaa... Viimeiset projektit on menneet jotakuinkin näin: kaavaan leikkuu, kankaan leikkuu, ompelu, sovitus, purku, leikkuut uudestaan, ompelu, valmis. Toka ompelu sujuu onneksi aika nopsaan kun osaa jo ohjeen. Niin ja huomattakoon että se eka versio on yleensä pari numeroa liian iso... T. Kaisa ja purkuvaiheessa olevat telttailusortsit (muka) kokoa 80