torstai 15. joulukuuta 2011

Neulontasalaliitto

Olen vahvasti alkanut epäillä kansainvälisen neulontasalaliiton olemassaoloa. Olen neulonut jonkin verran tässä viime vuosina. Joku voisi sanoa, että paljonkin. Ainakin, jos katsotaan tunneissa eikä valmistuneissa jutuissa. Aluksi ajattelin, että olen vaan hidas neulomaan ja tahti kyllä nopeutuu, kun opin homman kunnolla. No eipä ole nopeutunut! Neulon mielestäni ihan ok nopeudella, mutta pienenkin kappaleen tekeminen kestää ikuisuuden.

Uskonkin siis kansainväliseen salaliittoon, joka uskottelee pahaa-aavistamattomille ja innokkaille neulojille, että valmista syntyy kädenkäänteessä. Oikeasti kuka esim. saa valmiiksi Novitan villapaitoja niin, että voisi aina kolmen kuukauden kuluttua ostaa uuden lehden? Tai ylipäätään kuka saa ikinä yhtään villapaitaa valmiiksi niin, että olisi paidan valmistuessa vielä samankokoinen kuin aloittaessaan? Itse en millään pysty tuohon ja koska en vain halua myöntää olevani niin hidas tumpelo, niin uskon siihen salaliittoon. Liitossa pitäisi kyllä olla mukana aikamoinen määrä ihmsiä ihan jo Suomessakin, mutta eiköhän niillä ulkomaisilla knitting guruilla ole massia voidella näitä kotimaan bloggaajia kertomaan sovittua tarinaa.

No hyväuskoisena ja innokkaana aloitin tuossa kesällä (huom. kesällä) villatakin tekemisen neidille. Jokapaikassa toitotetaan miten vauvanvaatteita on NIIN kiva neuloa, kun ne valmistuvat NIIN nopsasti. No uskoin taas, mikä oli virhe. Ensin ajattelin virkata takin, koska neulomisesta on noita negatiivisia kokemuksia. Meni siinä sitten se kesäkuu ja heinäkuu, kunnes sain valmista ja tajusin, että neiti voi hyvin käyttää takkia turnajaisissa haarniskana. Eli paksua oli ja tönkköä ja purkuun meni. (Allekirjoittanut itki tässä vaiheessa ja kiukutteli koko päivän miehelle, joka huomautti luulleensa käsitöiden olevan minulle rentouttava ja mukava harrastus, jota ei oteta niin vakavasti.)

No taas oli lankaa kerillä ja uhmakkuutta ilmassa ja hain Garn studiolta tämän ohjeen. Fiksuna aloin tehdä 6-9 kk kokoisen ohjeella (neiti oli tuolloin 3 kk), jotta takki joskus mahtuisi päälle. No neuloin kuin heikkopäinen (lähes joka ilta ja kaikki automatkat yms.) ja sain sen valmiiksi marraskuun lopussa. Eli NIIN nopeasti valmistui vauvanvaate ja oli kyllä NIIN kiva neuloa, että...

No mahtui se kuvaamisen ajaksi päälle, mutta ei se kyllä kovin kiva ole. Eli ohjetta en suosittele kellekään, vaatetta en aio käyttää ja ilo on ylimmillään :) Jätetään vaatteiden neulominen muille näiden kuvien myötä.





Niin koska tuon kanssa oli välillä usko koetuksella tein amatöörimäisen virheen ja otin väliin jotain "nopeaa neulottavaa" terapiatekemiseksi. Siitä sitten tuli tällainen ihanan pehmeä huivi, jossa lankana on Teeteen taigaa (joka on muuten kyllä mielettömän ihanaa). Huivin neuloin pantenttineuloksena ja se kyllä oikeasti valmistui 12 koon puikoilla kohtalaisen nopeasti. Tosin pitänee tässä vaiheessa ilmiantaa paikallisen lankaliikkeen myyjä, joka vakuutti huivin syntyvän "ihan yhdellä istumalla". Joko tuo myyjä oli vastaavaa huivia neuloessaan istunut paikallaan hemmetin pitkään tai sitten hänkin kuuluu tuohon salaliittoon. No huivista tuli ihan kiva, ja laitoin siihen vielä äitini korulaatikosta vohkimani helmet koristeeksi.


Ei kommentteja: