Pipoja ja mörrinkäisiä avaruudesta

Olen aina suhtaunut pipojen ompeluun varsin väheksyvästi. Hei kuinka vaikeeta se voi olla? Ehkä kaksi saumaa! No vaikeeta on ilmeisesti, sillä meillä on nyt kolme pipoa, jotka ehkä ovat keväällä passeleita tai sitten ei. Mittasin pään ympärystä ja silti tuli isoja. Sentti tai pari tekee paljon pienessä päässä. Läppäpipojen kaavana on Muraveinik OB:stä 4/2011. Tuota kaavaa on moni kehunut, mutta jotenkaan se ei minua vakuuttanut. Vähän nuo läpät jää päässä höröttämään ja tuuli pääsee korville.
Sitten tuo lörppäpipo on uusimmasta 4/2012 OB:stä. Siitä tuli kiva, mutta vähän iso sekin vielä on.

Saimme serkkuni pojilta kasan kenkiä talveksi ja ompelin kiitokseksi veljeksille paidat. Kaavana näissä on More Grey OB 4/2011 lehdestä. Applikoinneiksi tähtipaitoihin hyppäsivät avaruuden möllit, jotka hurjina kruisailevat raketeillaan tähtien lomassa. Oli kiva tehdä jotain vähän isommille lapsille ja vaihteeksi pojille. Oikean värinen lanka vain loppui ja meinasi tulla kiire. Paidat jäivätkin siis silittämättä :(

Takkini mun

Ihastuin uusimman Ottobren naisten kaavalehden takkeihin ja yksi piti ehdottomasti saada itselle. Noh tilasin Ottobreltä just lehdessä olleet kankaat ja aloin hommiin. Ihan kiva tuli. Tämä takki mahtuu hyvin päälle vaikka tuo maha tuossa kasvaakin. Ainut huono puoli on tuo kilttineula-kiinnitys. Se kun ei tahdo mulla pysyä kiinni. Aionkin laittaa tuohon muutaman ison valkoisen napin ensi keväänä, kun oma kroppa taas on normaalin kokoinen.
Olen täällä nurissut siitä miten lasten kuvaaminen on hankalaa. On se näköjään aikuistenkin. Mulla oli itselläni selkeä kuva mitä haluaisin. No kiireessä ja flunssaisena niistä ei tullut ihan sellaisia ja mallilta paloi käämi kameran takana hääränneeseen siippaansa. Kai uskallan näin meidän kesken tunnustaa, että vika taisi olla kuvattavassa tai on se tietysti kumma, kun se mies ei saanut nuhanenestä hyvää kuvaa tai varsinkaan sellaista, kun mulla oli mielessä (niin enhän mä edes yrittänyt selittää mitä hain). Mutta tällaisia tälläkertaa, vassogod...

Mummulameiningit

Joustofroteesta tulee jotenkin mummula mieleen. En kyllä varmaksi muista oliko mummulla sitten jotain joustofroteisia vaatteita. Tämä joustofrotee ei mielestäni ollut mitenkään kovin tyttömäistä, joten lisäsin siihen ripauksen sellaista rypytyksillä ja toisen mummuni tekemillä pitseillä.

Kaavan tähän voisi kait sanoa olevn oma, sillä pohjana ollut Ottobreen panda koki kyllä sen verran kovaa tuunausta. Esim. päätin muokata hupun kaulukseksi, kun tuollainen voisi talvella olla mukavampi haalareiden sisällä. Ihan kiva tuli, tosin koko 86 on vielä tytölle turhan reilu.

Mansikka mimmi

Tykästyin kovasti tähän mansikkakuosiin, kun se aikanaan kotiutui Saksan yllätyspaketista. Piti kuitenkin marinoida sitä hyvän aikaa kaapissa ennen kuin se päätyi vaatteeksi. Kaavana tässä on 1/2009 Ottobrestä.

Meidän pieni tykkää kovasti marjoista. Mansikat, mustikat ja muut tekevät hienosti kauppansa. Parasta on, jos marjoja saa poimia suoraan pensaasta. Silloin kelpaavat raa'at karviaiset ja punaviinimarjat. Viime aikoina on myös käyty monta neuvottelua ja lopulta painimatsia myös siitä miksi kaikkia marjoja ei saisi syödä. Onneksi kohta ne marjat kai loppuvat ja voidaan lakata tappelemasta tästä ulkona.

Ompelurintamalla on muuten nyt aika aktiivista. Sain kesän lopussa kunnon draivin päälle ja nyt olis tulilla useempi kiva projekti. Osa on jo melkein valmiita ja odottelee vetoketjuja osa taas odottelee postista kangaspaketteja. No mutta jos nuo projektit venyvät niin pitää sitten kertoa jotain työvaiheestakin, vaikka toivoisin kyllä, että kohta saisin jo blogata ne valmiina. 

Täydellinen frontsideollie!

Meidän pieni muru meni tänään päiväkotiin. Äidille meinasi tulla hommassa tippa linssiin, mutta mimmi klaarasi oman osansa tyylillä: reippaasti jäi aamulla syömään puuroaan, leikki reippaasti koko päivän ja iloisesti käsi pystyssä moikkasi isäänsä, kun tämä tuli hakemaan tyttöään kotiin.

Mietin tuossa viime viikolla, että päiväkodin aloitukseen tyttö tarvitsee jonkun katu-uskottavan asun. No en tiedä onko Robin vielä kova juttu tuon ikäisille, mutta päätin kokeilla. Eli mekon etuosaan skeittaili hurja leppis, mikä kovasti uhoaa tehneensä täydellisen fronsideollien.

Mekon kaavaan törmäsin Lillaphant blogin kautta. Tämän ihanan mekon kaava on ilmainen ja löytyy Craftershouse blogista ja sen voi tulostaa täältä. Tein mekon tuolla pienimmällä koolla, tyttö käyttää nyt noin 80 cm vaatteita eli siitä voi hiukan katsoa kokoa.

Olen tähän ihan TOSI tyytyväinen! Symppis mekko ja mikä parasta se päällä alkoi päikkäriarkikin loistavasti.

Kiva juttu tässä on tuo selkä, jossa on tuollainen painijaselkä.

Pallotunika

Ihastuin tähän keltaiseen pallokankaaseen jo aikoja sitten Stoffeccellä. No tilasinkin sitä ja petyin, kun kangas olikin ihan lirua. Olin etukäteen haaveillut applikoivani tähän jotain, mutta jänskätti tuo kankaan ohuus ja päätin sitten tehdä siitä vain tällaisen ohuen kesäisen tunikan.

Kaava on tässä kai oma, sillä siinä on yhdistelty niin montaa, tehty sen verran muokkauksia ja omia virityksiä, että ei tässä kohtaa kehtaa mitään tiettyä kaavaa mainita. Ihan kiva tästä kuitenkin tuli.

Kuvauspäivänä oli sadellut, joten päälle piti vetäistä kurikset. Mimmi kuitenkin poseerasi niin hienosti, että laitetaan kuriskuvakin mukaan :)

Vielä on kesää jäljellä!

Päässä on soinut toi Mamban hirviörenkutus, kun surruttelin vihdoin kesävaatteita neidille. Ideoita oli päässä jo toukokuussa ja kankaatkin löytyi heti kaapista, mutta toteutus sitten kesti. Elämä heittelee välillä kivalla tavalla ja meillä tuo kiva juttu tarkoitti kesäkuussa hirmuista väsymystä ja pahaa oloa. Jep meidän pienestä mimmistä on tulossa ensi vuoden alussa isosisko ja mä jään taas hetkeksi kotiin. Alkuraskaus veti taas aikalailla mehut, joten työssäkäynnin ja tytön kanssa leikkimisen ohella vaan haaveiltiin ompelusta. Nyt alkaa kuitenkin helpottaa ja lomakin on jo puolivälissä eli aika vihdoin blogatakin näitä juttuja.

Tällasen kevyen kesämekkosen tein uusimman (kesä/2012) OB:n vauvojen tunikan kaavalla. Tein vaan pitkähihaisen version, jos vielä olisi jäljellä niitä oikein paahtavia päiviä. Kangas on aikanaan tilattu Michael Stoffeckestä ja kuvat on miehen vanhempien mökiltä missä vietimme viime viikkoa.