Mun paidas huppu

Huput on jo jonkin aikaa ollut meillä iso juttu. Aina välillä pitää kerrata kenellä on huppu nyt ja kenellä kylpytakissa. Ja jos tullaan siihen tulokseen, että minulla ei huppua niin jo vaan kipittää pienet jalat ylös sellaisen hakemaan. Tein sitten niitä vaihtoehtoja:

Kettu-pöllö-kääntöhuppari meni Lappeenrantaan serkkupojalle. Pipsa-possu jäi tietty meille. Meni muuten tuo Pipsa harvinaisen kikkailuksi, kun leikkelin sen nopsasti puhelimessa puhuessani ja olin sitten leikannut sadepisarat ylösalaisin :) Just riitti kangas korjaamiseen, mutta kyllä olis olleet vanhat matikanopet ylpeitä niistä geometrisista pohdinnoista mitä piti käyttää, että sain kaikki leikattua.

mun Siiri ja Myyry

Ihastuin ihan älyttömästi tähän Siiri ja Myyry -kankaaseen. Piti sitten tietty hommata sitä ja tehdä siitä mun omille Siirille ja Myyrylle jotain. Pienen potkarista tuli ihana, isomman huppari on jotenkin jääny käyttöä vaille, vaikka ihan kiva sekin on.

Niksinurkka

Välillä lasten kanssa on hyvät neuvot kalliita ja niksit tarpeen. Meillä oli mennä äipällä sormisuuhun, kun tuossa keväämmällä neiti alkoi ei-toivotun itsenäiseksi ja päiväunilla ollessaan otti pois vaatteensa ja vaippansa. No pyykkiä pestessä ideoin selästä suljettavia haalareita, mutta laiskuuttani tein sitten tällaisia olalta kiinnitettäviä. Toimivat aikansa, mutta 2-vuotias on nopsasti kehittyvää sorttia ja nyt jo aukeavat nämäkin nepukat. Noh, ommellaan sitten seuraavaksi niitä selästä suljettavia, jos tilanne perkelöityy pahasti.

Niksi Pirkasta minulle tulee nykyään aina mieleen yksi vanha uneni, jossa leivoin pullaa. Teen aina korvapuusteja, jossa taikinan päälle ripotellaan kanelia ja sokeria. Unessa kaneli ja sokeri olivat kuitenkin loppu. itkin epätoivoisena, kunnes hoksasin, että sukkahousut passaavat tähän hyvin. Hiekan värisiä sukkahoukuja vaan väliin ja a vot! samalta näyttää. Unessa vieraiden ilmeen olivat metkoja, kun tämä kätevä emäntä tarjosi pullaa ;)

Tämän hupparin tekoon olisin kaivannut vinkkejä myös. Nyt meinaan tuli kökkö rumilus. Nöyränä jätän tähän jälkipolville muistiin, että paksusta joustofroteesta ei kannata tehdä tuollaista kaulusta. Ei laskeudu nätisti vaan törröttää vaan. Samoin alaresoria ei vaan voi (tai näemmä voi, mutta ei todellakaan kannata) korvata samaisella froteella. Ja ei heru sovituskuvia!

Nyt kun vauhtiin päästään niin tuupataan samaan postaukseen muutkin epäonniset jutut. 

Halusin tehdä tytön trikoopipoon trikoosta tupsun. Vasemmalla on versio nro 1. jonka tehtyäni kirosin, uhkasin lopettaa ompelemisen ja heittää saumurini toisen kerroksen ikkunasta (kyllä, imettävä nainen saattaa joskus ylireagoida pieniä vastoinkäymisiä kohdatessaan). Onneksi tein version nro 2. joka oli jo ihan ok. Tosin kiva on tupsu, mutta eipä tuo pipo ole juuri päähän päätynyt. Teen aina vääränkokoisia pipoja. Olenkin päättänyt tehdä lakkeja lähinnä esikoiselle. Jos tulee liian nafteja niin ei hätää, sillä kasvatamme talossamme jo seuraavaa käyttäjää. Sääli sitten sitä pienempää, jos neidin pää on joskus helteillä passeli tuohon Modan kaavalla tehtyyn sydänpipoon. Se on nimittäin ihqu ja magee ja ihan pränikkä, kun ei tuo tuittupää 2v laita sitä ylleen.

Perhosia vatsassa

Kaapista löytyi vielä palanen Kestovaippakaupan ihanaa apilajoustofroteeta. Tein siitä tällaisen hupparitakin. Nyt tämä on vielä kivasti lämmittänyt kylminä aamuina sisällä, mutta kesällä tämä menee näppärästi varmasti ihan takkina tällaisenaan.

Somisteeksi laitoin perhosia, joihin idea tuli Unikuun terapiahuoneen ystävänpäiväpostauksesta.

Kaava huppariin on sama kuin tässä.  Leggareiden kangas on Michael Stoffeckeltä. Tuo on kivan näköistä, mutta jotenkin ei niin kivan oloista. Se on aika paksua jerseytä, mutta jotenkin tosi löllöä. Kankaan matskut saa nuo housut vaikuttamaan yökkärihousuilta.

Mörkyli

Näin joskus syksyllä netissä kuvan tällaisesta setistä. Printtasin nopsasti vain kuvan, mutta en laittanut linkkiä mieleen. Karhu oli ommeltu tunikaan jo ennen joulua ja kun jouluna telkusta tuli söpö mörkyli piirretty tajusin, että mörkylihän se juuri oli paitaan hypännyt.

Eli tällainen mörkylisetti syntyi:

Kankaat on kaikki Eurokankaasta ja kaava tuossa tunikassa on Ottobrestä 6/2007, mutta muokkailin sitä hupun osalta. Muuten tunika on kokoa 92, mutta pituuden otin pari kokoa isompana ja ihan hyvä tuli. Leggareiden kaava on 6/2012 lehdestä. Karhu on samalla tasku eli mimmi pääsee jemmaamaan sinne kivoja juttujaan.

Meillä alkaa tulla neidiltä juttua. Sanavarastoon kuuluvat mm. pastilli ja mandariini. Meillä syödäänkin nyt tosi paljon mandariineja tai mankeja, niinkuin sana pahassa mandariininhimossa lyhenee. Neiti on ihan intona, kun osaa itse pyytää tiettyä juttua ja sitten usein saa sen. Kuvassakin on manki suussa :)

Joulupukin alihankkijana

Sain keikan tuossa vähän ennen joulua. Elviira-tonttu oli lähettänyt kirjeen eräälle Emmalle ja pyytänyt tätä suunnittelemaan itselleen vaatteen. Emmahan oli sitten suunnitellut ja kertonut Elviiralle toivovansa jumpsuittia tai turkoosia tai ehkä lilaa hupparia, jossa lukisi selässä Emma.

Elviira taas pyysi minulta toteutusapua. Ja niin syntyi tämä huppari.

 

Kaavana oli OB:n 4/2012 Born to run koossa 146. Tosin kaventelin hupparia jonkin verran, jotta siitä tulisi vähän tyköistuvampi. College kangas ja vetoketjut ovat Eurokankaasta, muut omista valikoimista. 

 Värkkäilin nauhoihin tuollaiset pienet sydämet ja kirjailin selkään toivotun tekstin. Tuli kiva ja oli kuulemma saajalleen mieluinen. Oli kyllä aika haastavaa ommella jotain täysin normaalista poikkeavan kokoista. Tai ei noista kaavoista osannut sanoa oikein mitään, kun itse on niin paljon isompi ja oma tyttö taas niin paljon pienempi kuin Emma.

Kiva, kivempi, kivis

Nyt osu ja upposi! Olen jonkin aikaa hautonut tätä Eurokankaasta löytämääni college kangasta kaapissa ja  säästellyt sitä sitä oikeaa kaavaa varten. No nyt se tuli ja olen TOSI, TOSI tyytyväinen. Ehkä parasta mitä olen tehnyt :)

Takin ja housujen kaavat on uusimmasta OBsta (3/2012). Lakki on ihan summamutikassa leikelty. Meidän mimmi on aikamoinen lätsäfani. Aina pitää olla lakki päässä eli tehdään nyt sitten lippiksiä nekun on helppo laittaa itsekin päähän.

Harmi vaan, että sovituskuvien ottamisessa ei tullut samanlaisia onnistumisia. Kuvaaminen oli taas aika houkuttelua ja vääntöä, mutta tässä nämä nyt on. Jotenkin jäi harmittamaan, kun ei saanu tällä kertaa kivempia kuvia ja jätin sitten niitten käsittelynkin minimiin. 

Stars and stripes

Olen vähän hurahtanut tuohon sailori tyyliin. Raidat on pop ja punainen kanssa. Niissä fiiliksissä Michael Stoffecken kankaista tuli tällaista.

Nämä raitakaverit ovat Ottobren 6/2007 kaavoilla tehtyjä. Huppari on Veikko ja housut Viikarit. Kokona molemmissa 80, joskin leveys on 74. Silti ovat kyllä aika leveitä, vaikka tuo meidän neiti ei mikään ihan sporttimalli olekaan. Tein aiemmin samoilla kaavoilla tämän hupparisetin. On kyllä aika jännää miten erilaisia tulee, kun vain kangas on erilainen. 

Leisandiassa aletaan myös olla jo aika kevät fiiliksissä. Terassilla, missä neiti nukkuu päikkyjään alkaa päivällä olal jo aikasen lämmintä eli villa- ja fleecetumput saa laittaa pois ja tilalle tarvitaan kevyempiä vermeitä. Tekaisin siis tällaiset. Tossut on samalla kaavalla kuin aiemmat. Pipo on OB:stä 6/2011 Ski Jump koossa 48 cm. Lapaset on vaan ihan yksistä vanhoista piirretyt. Pienitähtinen kangas on Stoffeckeltä, isompi rouyal tuotteelta, farkku Eurokankaasta ja valkoinen resori ja vuori Kangastukusta. Huh...

Neiti on kohta 11 kuukautta ja aivan mahtava tyyppi. Mimmi selittää päivät pitkään omaa kieltään. Naureskelee jutuilleen ja pelleilee minkä kerkeää. Piilon leikkiminen on parasta. Pää haudataan tyynyyn ja sitten vaan ollaan piilossa. Tässä vaiheessa äidin ja isän pitää kovasti huhuilla mimmiään ja sieltä se tyttö sitten nostaa kikattaen päänsä. Löytyi jess! Ja ai niin, neiti ei tasan puhu mitään tolkullista vielä. mutta ei kyllä itse tunnu ymmärtävän sitä. Sen verran tosissaan hän kertoilee juttujaan ja komentelee meitä.

5 star girl

Tein jokunen aika sitten viiden tähden neidille hupparin viidellä tähdellä. Tosin noille verkkareille en itse ihan taida viittä tähtöstä antaa, mutta kyllä ne käyttöön tulevat. Kaavoina mulla oli tässä Veikko vetuketjuhuppari ja Viikari svetarihousut Ottobrestä 6/2007. Lila gollegekangas on Eurokankaasta ja pilvet Metsolasta. Applikointien velour taas omasta kätköstä ja nuo oranssit resorit yhestä paikallisesta.

Kankaan väri on oikeasti lähempänä noita yläkuvia. Mä olen nyt pienessä ompelulakossa, jonka olen ihan itselleni määrännyt. Jossain toivottavasti postisetä tuo tänne suunnalle isoa tilausta Metsolasta ja ennen sen saapumista olen päättäny olla aloittamatta mitään. Käy kuitenkin vaan niin, että ajatukset muuttuu, kun nään ne kankaat livenä. Nyt olis sitte hyvää aikaa päivitellä vanhoja juttuja ja korjata rikkinäisiä vaatteita, mutta kun tuo korjaus on NIIN tylsää! Olenkin sitten kaivautunu sohvannurkkaan ja ottanu käteeni hyviä kirjoja. Neiti kun vetelee vieläkin hienoja monentunnin päikkäreitä. 

Tosin nyt ulkoa alkaa kuulua höpötystä ja pieni lapanen vilkuttaa vaunuista eli haetaas nyytti sisään. Heipat taas!