Perhosia vatsassa

Kaapista löytyi vielä palanen Kestovaippakaupan ihanaa apilajoustofroteeta. Tein siitä tällaisen hupparitakin. Nyt tämä on vielä kivasti lämmittänyt kylminä aamuina sisällä, mutta kesällä tämä menee näppärästi varmasti ihan takkina tällaisenaan.

Somisteeksi laitoin perhosia, joihin idea tuli Unikuun terapiahuoneen ystävänpäiväpostauksesta.

Kaava huppariin on sama kuin tässä.  Leggareiden kangas on Michael Stoffeckeltä. Tuo on kivan näköistä, mutta jotenkin ei niin kivan oloista. Se on aika paksua jerseytä, mutta jotenkin tosi löllöä. Kankaan matskut saa nuo housut vaikuttamaan yökkärihousuilta.

Mörkyli

Näin joskus syksyllä netissä kuvan tällaisesta setistä. Printtasin nopsasti vain kuvan, mutta en laittanut linkkiä mieleen. Karhu oli ommeltu tunikaan jo ennen joulua ja kun jouluna telkusta tuli söpö mörkyli piirretty tajusin, että mörkylihän se juuri oli paitaan hypännyt.

Eli tällainen mörkylisetti syntyi:

Kankaat on kaikki Eurokankaasta ja kaava tuossa tunikassa on Ottobrestä 6/2007, mutta muokkailin sitä hupun osalta. Muuten tunika on kokoa 92, mutta pituuden otin pari kokoa isompana ja ihan hyvä tuli. Leggareiden kaava on 6/2012 lehdestä. Karhu on samalla tasku eli mimmi pääsee jemmaamaan sinne kivoja juttujaan.

Meillä alkaa tulla neidiltä juttua. Sanavarastoon kuuluvat mm. pastilli ja mandariini. Meillä syödäänkin nyt tosi paljon mandariineja tai mankeja, niinkuin sana pahassa mandariininhimossa lyhenee. Neiti on ihan intona, kun osaa itse pyytää tiettyä juttua ja sitten usein saa sen. Kuvassakin on manki suussa :)

Rakastunut aasi

Tuossa alku talvesta monessa blogissa vilisi flow-tunikoita. Itselle kävi sen kohdalla kuten monelle muullekin. Ei yhtään sytyttänyt tuo Ottobren kuva, mutta nuo muiden blogistien luomukset olivatkin sitten jo toinen juttu. Kaava pääsi siis testaukseen ja onneksi pääsi. Tuli yksi ihanimmista tunikoista ikinä.

Sydänvelour on muistaakseni Ikasyriltä ja tunika on siis tehty flow:n kaavalla, joka löytyy Ottobrestä 4/2012. Leggarit ovat miehen vanhasta teepaidasta, jonkun blogista aikoinani bongasin vinkin, että t-paidoista saa hyvin leggareita, kun ei tarvii tehdä edes lahkeensuita, kun nappaa ne helmakäänteestä. Hieno vinkki, valmista tuli huisin nopsasti. En kuollaksenikaan muista kenen blogista vinkki tuli vastaan eli jos joku tunnistaa oman ideansa niin ilmianna itsesi :)

Piakkoin syntyvä pikkusisko sai samasta kankaasta itselleen bodyn. Tämän kaava on OB:stä 6/2007. Housujen kaava taas on jostain vanhasta Suuresta Käsityöstä. Tuli kyllä niin pikkuruiset, että mahtuukohan noi kellekään. Jotenkin sitä unohtaa miten pieniä vastasyntyneet on. Muokkasin tuohon bodyyn umpinaiset hihat. Esikoisen kanssa alussa pidettiin jatkuvasti hanskoja, kun neiti olisi muuten raapinut naamansa verille. Samoin tykkään noista sukallisista potkareista, kun sukat eivät millään tahdo pysyä pienissä jaloissa.

onnenapiloita

Uusin Ottobre johti täällä tällaisiin kokeiluihin. Metsolasta hankkimastani ihanasta apilakankaasta tuli tällainen bodysetti.

Tuo body on tehty sillä bert kaavalla, mutta muokkailin tuota kaulusta ja lisäsin pienen taskun. Housut taas on muokkaus little houses kaavasta. Tuo pinkki interlock on muuten Eurokankaasta.

Tykkään paidasta kovasti. Siinä on mielestäni sellainen kiva mummulafiilis. On muuten nykyään yhtä juhlaa tuo ompelu, kun on kunnon kone. Tulee niin paljon siistimpää tikkiä. Kai meillä on Pfaffin kanssa nyt joku honey moon menossa ja omgelmat alkaa, kun päästään tästä yli. Saas nähä.

Tästä setistä ei oikein saatu sovituskuvaa. Halusin kokeilla tätä tuossa loppu viikosta neidin päälle ja kuvat piti ottaa jo aamuvarhain, kun neiti lähti suoraan päikkäreiltä mummulaansa hoitoon. No hoitopäivän jälkeen body tulikin jo soseisena takaisin, ja lojuu edelleen pyykkikorissa. Meillä hajos viime viikolla pesukone ja pyykkivuori alkaa olemaan sen näköinen. Onneksi uuden koneen pitäisi tulla tänään.

Samaisesta Ottobrestä tein myös tällaisen  home sweet home liivarin. Oli melkein ärsyttävän nopea tehdä. Ompelu on sen verran kivaa, että kyllä sitä mielellään hiukan pitempään viettäisi tällaisen kangaspalan kanssa. Kangas tähän on Kangastukusta.

Talvi ja talvimekko

Tänne on tullut talvi (niinkun varmaan muuallekin etelä-Suomeen. No nättiä on ja eilen ihan fiiliksissä kärryteltiin miehen kanssa tuolla pakkasessa heti aamusta, kun tyttö uskoo edelleen 5.40 olevan ihan hyvä aika herätä. No kasilta sitten voikin taas mennä jo päikkäreille ja ulos sitä halutaan tottakai eli siellä ne kiltit vanhemmat sitten reippailee... Jos kuulosti hiukan katkeralle, niin hyvä. Nimittäin vähän olenkin. Okei oli eilen ihan nättiä siellä ulkona, mutta nukkuminenkin on kyllä herkkua. Ja ihan hiukan olen saattanut mielessäni suunnitella kostavani nämä heräämiset tytölle eli kovasti harkitsen ainakin sillointällöin herättäväni neidin tuohon aikaan teininä. No eiköhän tämä tästä siihen mennessä kyllä unohdu.

Mutta siis on talvi ja talveen tarvitaan talvimekko. Tein sellaisen OB 6/2011 Cosy winter kaavalla. Kokeilin ekaa kertaa kankaan kierrätystäkin, kun uuden elämän sai mun vanha H&M villapaita. Paidan kangas on vähän kulahtanut, mutta testailin sen kanssa tämän tekoa ja tuli kyllä ihan kiva. Tuo tunikamekko on juuri hyvän kokoinen: vähän on  vielä kasvunvaraa, se pysyy hyvin alhaalla ja ei ole liian pitkä eli konttailu onnistuu. Jätin muuten tuon vuorin pois, kun ei tämä mielestäni sitä kaivannut.

Tuo sopivuus ei ehkä ihan parhaalla tavalla näy tästä sovituskuvasta. Malli ei nyt ollut oikein kuvauksellisessa tuulella, kun nuo pupusukat kiinnostivat niin kovasti. Pupu siis hienosti helisee jalkoja heilutellessa ja ne jalat sitten yllättäen aika paljon heiluvat. Jälkeenpäin sovituskuvia taas ei enää saanut, kun neiti stailasi asun kinkkusoseella.

Tunikan kaveriksi tein turkoosit leggarit. Niistä löytyy vielä reippaasti kasvunvaraa, mutta voi niitä nytkin jo käyttää, kun ryputtyvät kivasti tuohon nilkkaan. Näiden kangas on Marimekkoa ja kaavana on  Sortilège 1/2011 OB:stä. Napit ovat Hyvinkään ompelukonekeskuksesta.