Isäni mielikuvituskaveri on kuulemma pienenä ollut nukkumatin veli. Juttu muistui mieleen, kun tämä haalari valmistui. Tässä on nimittäin minusta paljon samaa, kuin nukkumatin asussa. Kaipa se fiilis tulee tuosta hiippalakista.
Kaava on sama kuin tässä haalarissa. Lisäsin vain hupun ja taskut. Tuota raidallista, froteista kilpurihaalaria on pidetty meillä niin paljon, että mies tilasi isomman samanlaisen tytölle, kun raidallinen alkaa jo jäämään pieneksi. Tuo haalari on nimittäin ollut aivan huippu esim. varavaatteena hoitolaukussa. Ei sitten tarvitse muistaa tulivatko housut, sukat ja body mukaan, kun haalarissa on kaikki samassa paketissa ja frotee vielä mukavasti imee kuolaa, jos nyt joku sattuisi kuolaamaan :)
Kaikki haalarin kankaat ovat Lasten Metsolasta ja vetskari Kangastukusta. Olin kesällä kai ollut siinä uskossa, että lapset käyttävät 80 senttisiä vaatteita vasta pari vuotiaina. En nimittäin ollut Suurta Käsityölehteä lainatessani piirtänyt tästä haalarista mitään isompaa kokoa. No suurentelin vähän fiiliksen mukaan ja muokkailin muutenkin ja ihan kiva tuli.
Pieni mallimönkiäiseni suihki taas kerran kuvaushetkellä menemään aika vauhdilla ja hetkittäin kävimme kovaakin painia siitä, kumpi meistä niitä kameran nappeja painelee. Noh onneksi on digikamerat ja turhia kuvia saa napsia huoletta. Olen tässä jo hetkittäin miettinyt, että alkaisi olla jo harjoitusta luontokuvaamiseenkin, eikös siinäkin pidä olla nopea, että saa kuvan ennenkuin kohde jo vilistää tiehensä.
Neiti ei oikein lämpene tuolle hupulle. Ainakaan jos se on päässä ja niskastakin sitä pitää aina välillä koittaa kiskoa esiin.
Sieltä se pieni läpsyttää kovalla vauhdilla...
...kiipustaa sohvaa vasten...
...läpsyttelee taas huimaa vahtia...
...ja kiitää takavasemmalle.
Kaava on sama kuin tässä haalarissa. Lisäsin vain hupun ja taskut. Tuota raidallista, froteista kilpurihaalaria on pidetty meillä niin paljon, että mies tilasi isomman samanlaisen tytölle, kun raidallinen alkaa jo jäämään pieneksi. Tuo haalari on nimittäin ollut aivan huippu esim. varavaatteena hoitolaukussa. Ei sitten tarvitse muistaa tulivatko housut, sukat ja body mukaan, kun haalarissa on kaikki samassa paketissa ja frotee vielä mukavasti imee kuolaa, jos nyt joku sattuisi kuolaamaan :)
Kaikki haalarin kankaat ovat Lasten Metsolasta ja vetskari Kangastukusta. Olin kesällä kai ollut siinä uskossa, että lapset käyttävät 80 senttisiä vaatteita vasta pari vuotiaina. En nimittäin ollut Suurta Käsityölehteä lainatessani piirtänyt tästä haalarista mitään isompaa kokoa. No suurentelin vähän fiiliksen mukaan ja muokkailin muutenkin ja ihan kiva tuli.
Pieni mallimönkiäiseni suihki taas kerran kuvaushetkellä menemään aika vauhdilla ja hetkittäin kävimme kovaakin painia siitä, kumpi meistä niitä kameran nappeja painelee. Noh onneksi on digikamerat ja turhia kuvia saa napsia huoletta. Olen tässä jo hetkittäin miettinyt, että alkaisi olla jo harjoitusta luontokuvaamiseenkin, eikös siinäkin pidä olla nopea, että saa kuvan ennenkuin kohde jo vilistää tiehensä.
Neiti ei oikein lämpene tuolle hupulle. Ainakaan jos se on päässä ja niskastakin sitä pitää aina välillä koittaa kiskoa esiin.
...ja kiitää takavasemmalle.
2 kommenttia:
Suloinen haaalari ja nuo taskut on mainiot! Meillä poikanen käytti 80cm vaatteita vasta parivuotiaana :D Ja tyttö näyttää kasvavan yhtä hitaasti ;)
PikkuHoo: kiitoksia, tykkään itekkin noista taskuista, ovat tollee sopivasti rennosti rempallaan. Meillä tyttö on nyt 70 senttinen ite, mutta teen ja ostan 80 senttisiä. Ne tosin voi kyllä mennä päälle pitkään.
Lähetä kommentti